Krapula ilman alkoholia

Keskiviikko 3.2.2010 - Anne Pohjalainen

Blogeja pääsee kommentoidaan kohdasta " ei kommentteja"

Herkkukrapula!!

Painoa lisää 3 kg, silmiä en juuri erota peiliin katsoessa ja sormet on kuin nakkimakkarat, sormukset kiristää.  Pienimpiä vaatetuksia turha yrittää päälle, olo on kuin makkaralla. Werkkarit jalkaan siis ja iso väljä paita.

Krapula on, mutta alkoholia en ottanut kun pari lasia punaviiniä ja senkin rauhallisesti siemaillen usean tunnin ajan. Mistäkö siis?

Meill oli karkiton tammikuu, ihan lasten toivomuksesta. Ja musta se oli älyttömän hyvä idea koska mulla oli tapana aina lauantain karkkipäivien jämät syödä "salaa" iltaisin. Söin viikon aikana varmaan aina noin 1-2 kpl niitä isoja karkkipusseja. Olin jäänyt sokeriin koukkuun. ja siihen ihan oikeasti helposti jää, sokeriholisti siis olen ;).

Lopetin  tupakanpolton (1½v sitten) joka ei tehnyt tiukkakaan. Siideri ja olut jäi pois myös raskauden myötä, luojan kiitos. Mitä nää viikot oliskaan? Jatkuvaa krapulaa ja turvotusta. No korvaavana tuli tähän sokeri.

Raskauden viimeisellä kolmanneksella mulla ei painoa ollut vielä hirveästi tullut ylimääräistä, joten annoi itselleni "luvan" herkutella. Todellakin herkuttelin ja äkkiä tuli ne ylimääräiset kilot ja jonkinmoinen riippuvuus sokerista.

Päätin että no, kun synnytän niin sitten lopetan karkin syönnin. Eipä se siiten käynytkään niin helposti. Huomasin istuvani iltaisin karkkipussin kanssa sohvalla ja päivisin kävin aina kaapilla napsimassa "muutaman". Olin siis kaappisyöppö. Siirsin lopettamista imetyksen loppuun. Kyllähän sitä kuluttaa imettäessä, joopa joo, rajansa kuitenkin kaikella. Imetys loppui ja siirsin taas hieman...

Tämä karkiton tammikuu tuli siis oikein sopivaan aikaan.

Parin viikon aikana tippui heti pari kiloa painosta. Olinhan sitä tuossa kuluvan 9 kk aikana tiputtanut jo 16 kg, mutta ne viimeiset jämähtäneetkin saivat lähdön. Oli ihana virkeä olo, ja loppujen lopuksi aikasten helppoa. Ja olishan se ollut noloa jos lapset pystyy olemaan ilman, mutta äiti repsahtaa.

Niin se kuukausi vaan meni ja tytötkin olivat tyytyväisiä. Ja mielestäni hieman rauhallisempia, kuvittelinko ehkä. Vai mahdoinko itse kenties olla?Jäi tytöiltä myös jokailtainen makean kinuaminen pois. Vanhempi tyttö sanoikin ettei tee edes mieli. Nuorempi tyttö, tosi perso makealle, oli unohtanut karkin lähes kokonaan, ja mikä parasta ainainen taistelu ruokapöydässä on jäänyt. Nyt maistuu ruokakin eritavalla.

Tienasivat molemmat tytöt tällä kympin. Se on pieni raha siihen nähden mitä meillä on viikonloppuisin herkkuihin laitettu. Jokin porkkana on varsinkin lapsilla oltava. Mulle riitti tuo pari kiloa ja hyvä energinen olo. Miehellä tämä on helppoa, kun ei koskaan niin perso makealle ole ollutkaan.

No, tämä krapula nyt sitten tuli tuosta mässyviikonlopusta, joka pidettiin ja pidetään jatkossakin aina kuun viimeinen viikonloppu. Eli meillä oli ruokana pizzaa ja tortillaa. Karkkia ja sipsejä mielin määrin ja vähän limsaakin tietty. Tuloksena jumalaton turvotus, paha olo, ylävatsa ärtynyt ja suolisto täynnä ilmaa. Vatsa kuin ilmapallo. Siis kolme kiloa tästä eli +1 kilo siihen mitä aluksi lähti... suurin osa nestettä, joten viikossa onneksi tasoittuu.

Lapset ja mieheni osasivat syödä rauhallisesti. Jopa 6v tyttöni sanoi, ettei syö paljon kerralla, ettei tule vatsa kipeäksi. Minä, aikuinen ja äiti  en osannut tätä tehdä. Söin kun en ikinä olisi karkkia nähnytkään. Taidankin olla perheen ainut kuka kärsii tästä herkkukrapulasta.

Mutta eipä tee karkkia enää mieli.

Tässä sitä sitten viikon ajan saa tasoitella olotilaansa jotta keho normalisoituu. Luojan kiitos että tässä ei ole viinakrapulaa mukana, en varmaan koko viikkoon olisi kykeneväinen mihinkään.

Ennen tämä on ollut meillä joka viikonloppuinen tapa, 1½ vuotta aiemmin lisättynä vielä ihan oikea viinakrapula . Ja toiset syö näin päivästä toiseen. Kyllä vatsa ja suolisto huutaa apua! HuhHuh!

Päätöksemme yhdessä oli että jatkossa ei ole karkkipäivää lauantaisin vaan pidämme kerran kuukaudessa mässyviikonlopun, jolloin syömme pizzaa, kebabia, tortillaa, sipsejä, karkkia jne. Kaikkea mitä tekee mieli. Lauantaisin meillä on lupa jäätelöä syödä. Näin meidän perhe on taas tehnyt muutoksen parempaan suuntaan. Askel kerrallaan, ei hätiköiden niin tulosta syntyy parhaiten. Mutta ei kannata odottaa 9 kk niinkuin minä tein ;)

Suosittelen tätä kokeiltavaksi kaikille!! Ja tsemppiä!